Reskutusta eli miten toimia kun on joutunut veden varaan…
Keskiviikkomelontoihin liittyy muutakin yhteisöllistä toimintaa kuin retkimelonta. Tästä hyvänä esimerkkinä on kerran kesässä pidettävä pelastautumisharjoitus, joka tänä vuonna oli 6. heinäkuuta ja vetäjänä toimi Sami Petäjämäki. Osanotto oli runsasta ja välillä altaassa tuntui olevan jopa pientä tungosta, kun toistakymmentä melojaa kampesi itseään kajakkeihin - toinen toistaan avittaen.
Tällä kertaa harjoiteltiin uusia menetelmiä, jokainen voi miettiä ja kokeilla mikä hänelle parhaiten sopii. Aina kannattaa harjoitella kaverin kanssa tai pienellä porukalla. Perinteinen reskutus suoritetaan kajakit vastakkain, mutta uudessa tavassa ollaan samansuuntaisesti ja sanamukaisesti kiivetään kaverin kannen yli. Hyvin toimivaa! Lisäksi harjoiteltiin miten toimia, kun molemmat melojat ovat joutuneet veden varaan. Kaikkea voi sattua… Ja hyvin harjoittelu näytti sujuvan lämpimässä kesäsäässä. Harjoittelua kannattaa jatkaa muulloinkin kelien ja olosuhteiden mukaan, se antaa varmuutta ja opettaa omia rajoja.
Yksin melominen ei ole yleensä suositeltavaa, mutta joskus voi tulla eteen tilanne, jolloin pitää itse reskuttaa itsensä. Tästä Sami näytti kaksikin eri tapaa. Niitä voi harjoitella vaikka altaassa, puljaaminen on vielä näillä keleillä ihan mukavaa. Ei muuta kuin harjoittelemaan. Kesää on vielä jäljellä – samoin melontoja.
t. Maarit T.
(P.S. Olisiko joku muu kohta ollut parempi kuin tämä yleiset?)
