Vaikka Jukan laittamat kuvat kertovatkin enemmän kuin tuhat sanaa, tässä vielä lyhyt sanallinen raportti Päijänteen reissusta.
Erittäin tehokkaan pakkaustuokion (”miten päin tää laitettiin?”, ”miten ihmeessä tää kiristyy?” jne.) jälkeen neljä autoa kahdeksan kajakkia katollaan suuntasi komeana letkana kohti Padasjoen laivarantaa. Melkein perillä pysähdyttiin vielä ABC:lle viime hetken tankkaukselle (ja tyhjennykselle), jonka jälkeen päästiin survomaan tavarapaljoutta kajakin luukuista sisään. Kuin ihmeen kaupalla kaikki se tavaramäärä saatiin taas mukaan.
Keli oli mitä mainioin kun meloskelimme Haukkasalon eteläpuolta Lietsaaren kautta idylliseen Karhunkämmenen laguuniin ja siitä edelleen Kelventeen rantaa pitkin kohti Hietasaaren leiriytymispaikkaa. Maisemat kallioreunaisine saarineen olivat upeat. Kalasääksiäkin nähtiin. Matkalla totesimme viime syksyltä tutun Isohiedan olevan jo miehitetty, mikä helpotti ratkaisua yöpaikan valinnan suhteen. Hietasaareen päästyämme melontamatkaa oli takana 15 kilometriä ja nälkä hirmuinen – nälkäisimmät meistä näkivät siinä vaiheessa jo metsäkauriin (vai oliko se sittenkin sopivasti parilassa pyöriteltävä villisika
) sorkanjälkiä hiekkarannalla… Parin tunnin tauon aikana pystytettiin leiri ja syötiin, jonka jälkeen Jukka, Annamari, Taru ja Maarit lähtivät vielä uudelleen vesille. Iltalenkillä kierrettiin Sammalsaaren kautta Paatsalon ympäri ja mittaa tälle mutkalle tuli 14,6 km: pitihän siihen vielä se 400 metriä meloa Hietasaaren rannassa täydennykseksi. Pasi, Minna, Sari ja Eija olivat tällä välin hioneet lätynpaistotekniikan täydelliseksi ja ilta kuluikin rattoisasti nuotiolla makkara- ja lättyherkkuja nautiskellen.
Sääennusteet pitivät paikkansa ja yöllä uudetkin teltat pääsivät hyvään testiin sateen ropistessa kankaisiin. Sateen lisäksi kuuntelimme ihmeellistä tööttäilyä ja muita mielenkiintoisia, mutta aamulla selityksen saaneita luontoääniä. Sen tööttäilyn alkuperä vielä joskus selvitetään… Sade loppui sopivasti aamuksi ja aamupala saatiin nautittua ja tavarat pakattua kuivina. Paluumatkalla melottiin Pitkäniemen (ei, se on eri Pitkäniemi
) kautta Lammassaaren edustalle. Sää oli sen verran harmaa, että maatauko päätettiin yksimielisesti pitää vasta tutulla ABC-huoltamolla ja niinpä matka vei suoraan Padasjoen rantaan. Tampereella oltiin takaisin kolmen neljän välillä iltapäivällä.
Mainio kauden aloitusretki, kiitos Jukalle järjestelyistä ja kaikille retkikavereille hyvästä seurasta!
Maarit