Kirjoittaja Aihe: Tammisaaren saaristossa 7.10-9.10.2005  (Luettu 3548 kertaa)

Poissa Maarit Tervo

  • Melonnanohjaajat
  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 35
Tammisaaren saaristossa 7.10-9.10.2005
« : 16.10.05 - klo:13:43 »
Lokakuinen perjantai ja keli kuin elokuussa! Voisiko parempaa toivoa, kun meriretkin on edessä? Lähdin ensimmäiselle meriretkelle hyvässä seurassa ja suuntana oli Tammisaaren saaristo, jota olin kuullut kehuttavan kauniiksi. Rankka työviikko takana ja aika rentoutua. Ei muuta kuin menoksi kohti Tammisaarta. Ajomatka sujui joustavasti ja 250 kilometriä tuntui menevän melkoisen jouheasti ilman sen suurempia taukoja.

Lähtöpaikkana oli Sommarön vieraslaituri ja kajakit olivat suhteellisen nopeasti pakattuina ja vesillä. Vetäjämme Sami Petäjämäki otti suunnan jonnekin ja siinä vaiheessa retki alkoi. Lähdimme kaikki melomaan kohti aavaa merta… Niin siis, suuntana oli Byxholmenin saari ja se selvisi minulle alkujännityksen herpaannuttua - siis siinä vaiheessa, kun olimme saaressa.   :P Melonta sujui suhteellisen ripeästi aikaisin tulevan pimeyden vuoksi. Ja pimeys saapuikin yllättävän nopeasti - viimeiset sadat metrit melottiin hämärtyvässä illassa.

Saareen päästyämme oli vuorossa telttojen pystytys ja saunan lämmitys. Ilta kului siinä perusaskareita touhutessa ja luontoa tutkaillessa. Kaikki on ”vähä erillaista ku Nässyllä” ja onneksi on. Löytyi sieltä yhtä sun toista mielenkiintoista – rantavesi oli täynnä meduusoita ja metsäpoluilta löytyi jättietanoita. Ja taisi metsästä kuulua epäilyttäviä ääniä.  :o Niin, sijaitseehan siellä Byxholmenilla muinaishauta…

Aamulla heräsin viimeisenä ja muut olivat jo syöneet aamupalansa… Takana oli sikeästi nukuttu yö teltassa. Lähdimme pikkuhiljaa liikkeelle ja meloimme ensin Rödjanin saarelle, jossa oli paljon nähtävää. Kesällä se on ihanteellinen paikka pidempää taukoa varten. Jatkoimme melomista itään kohti Modermagania ja muita pieniä saaria. Oli upea kokemus meloa erikokoisten saarien ja karien lomassa. Katseltavaa oli vaikka kuinka paljon; näin useita joutsenpareja ja ties mitä muita lintuja. Merikanoja ja saaristohippiäisiä…  ::) Jossain vaiheessa pysähdyimme ruokatauolle ja eväät maistuivat todella hyvin. Sami päätti pikkuhiljaa suunnata kohti Fladalandia, jossa retken toinen yö piti viettää. Matka sujui vaihtelevassa aallokossa ja loppumatkasta pääsimme oikeille mainingeille, ja ne olivat ihan erillaisii ku Nässyllä. Hieno menoa!

Fladaland osoittautui aivan oivaksi leiripaikaksi ja kesällä se on varmaan hyvä tukikohta, josta voi lähteä tutkimaan saaristoa enemmänkin. Ilta sujui syömisen merkeissä ja puhellessa niitä näitä – taisi siinä "leirinuotiolla" jutut jossain vaiheessa mennä hieman kummitustarinoiden puolelle. :o Menimme yöunille sen tiedon kanssa, että sunnuntaiksi oli luvattu kovaa tuulta – 11m/s. Yö meni levottomasti pyörien ja ulkona viuhui koveneva tuuli. Aamulla heräsin nenä kalpeana ja odotin epävarmana tulevaa melontaa. Yllätys oli melkoinen, kun kömmin teltasta ulos ja huomasin meren olevan melkein aalloton kovasta tuulesta huolimatta. Kauempana näkyi kyllä vaahtopäitä ja saarten suojaava vaikutus tuli hyvin selväksi. Onneksi vetäjä oli hyvin ajan tasalla ja vie meidät suojaisien saarien lomassa eteenpäin. Välillä tuli aukeampia paikkoja, mutta ne eivät pelottaneet, koska matkat eivät tuntuneet kohtuuttoman pitkiltä kovassa tuulessa melottaviksi. Yllättävän nopeasti saavuimme Sommarön vierassatamaan ja energiaa tuntui vielä olevan jäljellä.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen merikokemus oli hyvin onnistunut ja suuri kiitos siitä kuuluu retken vetäjälle eli Petäjämäen Samille. Sekä Samille että Knuuttilan Jussille suuret kiitokset turvallisesta ja kannustavasta otteesta. Tällainen retki oli hyvä ensimmäiseksi meriretkeksi ja toivon, että muutkin innostuvat jatkossa mennä mukaan. Voin omasta kokemuksesta suositella lämpimästi.

t. Maarit T.
« Viimeksi muokattu: 19.10.05 - klo:17:05 kirjoittanut Maarit Tervo »